Muntin’a Simlai kachan khompi ho, Lekhasim thase zongleu hen School kai beh thase pou hite...!

Simlai Lekhathot

Simlai chapang tam tah in lekha sim/school kaihi nule pa ahi loule loile gol a dia sim dan in iki gel jiuvin lekha sim/school kai hi ithase gam tauvin ahi. Akai cheng ho lah ajong atamlang hi loile gol kai man a kai, ahi louleh anu leh apan akai sah mai mai jeh a kai tamtah ium kit nalai uvin ahi. Simlai abang khat kit chu class zong duhdah a jaolouvin inn alhun le a bag table chung ham lupna chung ham ah aseplha paijin jingkah ahung tho teng kilah a abag le alekha hongdoh manlou a school jon jieng ji jong iumda pouvin akhoh lheh jieng’e. Lekhasim ithaset dan u hi ivet leh, eijong ichuom kihilou mijong ichuom hideh lou dan’in aumdoh tai. Hithei henlang lekhasim in jong kitet u hitin, school kai injong kitet tho thei leu hen deisah aumlheh jieng’e. Chutia pontho tah a kimangcha loile pai ho chu ipahcha uvin, iki neppi lheh uve. Ahin hiche lekhathot a kahin seinom chu lekhasim thase ina umkhah ujong leh, school kai beh thase poute tihi ahi.

Tulai khangdong hohi veleu hen school kai thanom beh seh aki mu tapoi. Thinglhang mun hihen phaicham mun hijong leh khangdong simlai atamjo hi class ix-xii kah a nga tamtah aki mutan ahi. Heng’e genthei hahsat jeh a simjou lou khatle ni um nante, hijongleh thaset jeh a nga atam jo ahi ding katah san’e. Ajehchu, kigenthei lheh jongle nule pa koima acha anao lekhasim ngahsahnom aum poi.
Ilah uvah khangdong school kailou, chule natoh pen jong neikit ngallou jong tamtah ium taovin ahi. Hichie hin inam sung’u ichan gei hamkhat a imachal mosah diuvin kagel’in ahi. Aching-athem tamlou ihi jeh uva nampi khangtou theilou ahijeh in lekhasim thase jong leuhen school kai beh vang donse lou’in koipou hite kati ahi.

Tulai nule pa tamtah in jong chate school akai sah jiuvin nikhat nini a-thaset jeh ham, lekha simding ada jeh ham in chate mol’in ijep un, O’sangin ihou jiuvin tilkhou tah sang in isu lungneo jo jiuvin ahi. Hijehhin chate tamtah in phattah sang in setbe cheh nan aneilo jiuvin, abang deh deh chu inn le lou dalha’n avahmang ji tauve. Chaten thaset na anei jeh a jep a oging a moh pho pho sang in adeichat angaichat-u ahiloule athaset uva aki phin nao ajeh khol utin hiche dungjui chun amakhuo ding kuomu peh jo leuhen phajo ding’in kagel’e. Ajehchu chate a-lolhin thei nadin nule pa toh aki lunghetto jing angaije. Chuleh chate leh nule pa kikah a kilung hetto ding hi nule pate mopoh na ahi.

sIpi jeh a ‘lekhasim thase jong leo hen, school kai beh thase poute’ tia isei uham? Iseilo nau ajeh pentah chu lekhasim hi thase lheh jongleu hen school kai beh ngalou a isim sim ule nikhat teng ilung’u hung kikhel intin, Oh sum leu leu, phat pamai mai a lekha kisim a, nule paten jong kineppi tah a ei-simsah u ahin kei kingolsah thei kahi poi’ tia ihung kigel phat-u hung um ding chuteng chuleh ihung kikhel thou thou diu ahi. Ajehchu Pathen in mihem asem hi amoh sem sem ahipon, apha-ase hetkhen theina lhoh (brain) chuleh lungthim kinei sohkei ahi. Tahsa a ding’a athupi pen ase-apha hetkhen theina lungthim inei uhi aphalam a manchah teiding got ding ahi. Chutobang a kisihna lungthim ihin nei teng uleh i-lekhasim uchu apha lam a ihin manthei diu ahitai. Ahin, lekha anasim talou hochun hin geldoh ujongleh amaho dia anuoi uva chapang ho seipeh a hil kalval bolding umlou ding ahitai. Hijeh a hi lekhasim thase jong leuhen school kai beh thase poute tia isei jeng’u ahi.

Nule pa ten jong chate lekhasim ahilou leh school kai thaset man in moh lungneo sah poutin, athanop nading ngaito peh in son nah nah leuhen khatvei teng alunggel kikhel phat hung um teiding ahi. Chuteng leh amilou ding hitam tia na nagel nachanu/nachapa chu mi mantam tah khat hungsoh jiengthei ahi.

Chuleh simlai tampin school/college hi playground munle restaurant mun a igel dan uvin aum tan akhoh lheh jieng’e. Ipu-Ipa teo thusim kijah dol’in, amaho khang chun ana hoithei un, adam thei un, alen thei un, ahat thei un chule ahang thei uvin vanoui lodim sapkang tejong ana dou uve aki ti. Heng’e malai pule pate chu chihna thepna ana lhasam nauvin te; hijongleh lungkhat tah a pangkhom jing ahijeh uvin ahat na uva ana kisong uvin ahi. Tulai eiho vang iham doh bouseh uleh ihat thei uvin toh ding lang ahi teng koima aki hat jou ji tapoi. Itahsa uvinla koima pha talou, mi-khanoui a kidah a kiki ham let sah nalai. Damthei lang iti jongle koima adam thei kium talou, ahat kium talou! Hiche dinmun a hi ichih ithep na uva ekison lou uleh ipi a ba ikison diu hitam. Tulai thahat a kitet nakhang jong ahi tapon, lhoh a kitet joh ding ahi tai. Ichihna ithepna uva ikison nathei ding uvin chihna-thepna holna lampang a pan ihalah’u angai in ahi. Miching mithem angai in, milung len jong angai in ahi. Service (govt. Job) mujouse miching ahi deh pon amu lou jouse jong angol ahi deh poi. Ilungel’u deimo umtah khat chu, mikhat in govt. service [sepai a constable cha hijongle] anei pou pou leh imu sang jeng uvin lekha sangtah hin sim jongle service mulou chu imuneo jeng ji uvin ahile lekhathem hojong aman chah nading ihe ji tapou vin, achih athep nau chu mohseh in aum jitan ahi. Ajehchu ama a um ahetna pachu ihetphah peh ji lou’u ahitai. Lekha ithep phot phot uva ahile govt.service muhih jong leu hen itoh diu ibol diu khosung, houbung sung chule gam sung ah adim in aum’e tihi avel’a igeldoh kitthei nading uvin iseidoh nom uve. Hijehchun service muding leh mulou ding jeh in jong lekhasim thasepou hite tia khangdong ho ikitepnau ahikit-e.

Hijeh chun simlai teho lekhasim thase pou tin; school kai jong thase lou in phat khat teng ichih-ithep na uva mi jathei ihung hi nading uvin pan lau hite. Thaset sang’in lekhasim, school kai pontho cheh cheh jou hite; ahin ijem tia lekhasim ithaset khonkheh tah uva ahijong leh school kai beh thase poute tia mun chom chom a um loile gol teho ibon uva ekitep nau ahi.

Kakipah-e,

Lelen Touthang

Class XI/A, JHSS

(*Hiche Article hi Laijon Digest a achesa 2013 kum'a chu ana kiso ahitai)

Comments

Popular posts from this blog

Mukt Shabd Journal: Is it a Fake Journal?

What have the Meiteis Benefitted through this Conflict?

Khangdong ho ding’a kitilkhou nathei tah Bosco hinkho