Kut chungchang a kukal deu deu hon igel diuva dei-um

Kut Festival ahung hi le gamtin ah kiniel na aumtei ji. Ikiniel najiu ho phabep chu “Kut” hi adih poi “Chavang Kut” tiding ahi tiloi; Miss Kut a boi loi; amun a boi loi; jukham ho jeh a boiloi; Cultural dance ah track akilha e tia boiloi; MLA/Minister ho akikou e tia boiloi; Lilili…Hohoho… hi saplou ding ahi tiloi…Kut kiti hi festival tina ahin, Kut Festival kiti hi a meaning aumpoi tiloi… atam’e. Hiche ho hi khat khat a kahin hilchen ding ahi.πŸ˜“πŸ˜“πŸ˜“


1. KUT vs CHAVANG KUT:

Mi konkhat in "Kut" kiti hi a meaning aum poi, "Chavang Kut" tiding ahi itiji uve. Adih tah a chu khat adih le ani a dih ding, khat adihlou le ani a dihlou ding joh ahi. Ajeh chu ani lhon a thilthah tobang ahi. Hetding chu ipu-ipa teuchun Kut hi jat tampi ana man jiu ahi akiti. Hiche ho chu alhangpia muchi-chivo toh ana kisamkai ji ahi. Ajeh chu ama ho khang a chu muchi-chivo (adeh a food crops) hochu ana poimo pen ahi. Kut ana man houlah a gah minphah thei hochu Chang Kut, Chapchar/Chapphou Kut, Pawl/Pol Kut, Mim Kut, Khuado Kut, etc. etc. tampi ahi [abon a kihejou talou ahi.]

Thusim gah nungvet ding hileh British te khang chun hatah in ina lhasam kha tauvin hijehchun hitobang Kut/Kipa golnop ho chu boljom theilou in phatsottah ihung um uve. Hiche hi 18th century lai a pat Anglo-Kuki War, 1917-1919 sung amun amun a British gal ina sat jeh u hidin tahsan ahi. Kum tampi gal hung kisat kitichu thinglhang-lou a kivah ham ham nam mite ding a chu politically, economically, lhahsam na ana hi ahi. [1990s lai a chenkhompi nam mite toh ina kiboi uva jong kum 5/6 cha ahi vang a amun-amun a genthei tintang ina thoh-u ahi.]

Phat chomkhat jou a India in British te khut a kon chamlhat ahin mu jou chun eiho eimite jong lungmong in ihung khosa pan thei tauvin, politics lam a tingpigu [backbone] bongsa hitajong leu hen economy lam a ol ol in ihung hithei tauve [hiche a ihung hithei tauve kati hi sum le pai neng tah in iumthei tauve tina hilou in, ichen chen na mun uva lungmong in loulho-thingpoh ihin kibol thei tauve tina joh a kasei ahi].

Chutia lungmong a ihung khosah thei phat uchun masang a ina bol jing'u kichep golnop [Kut, Hun, etc. etc.] ho chu ihin lhangai pan kit tauvin ahi. Hiche toh kilhon chun amun amun ah Kut le golnop jatchom chom ihin bol pan kit tauvin ahi. Manipur context a kumseh tobang a Kut hinmang masapen a kihe chu Sadar Hills gamkai a um Gangpijang khomite ahiuve tihi mi tampin asei chu ahi [Khodang ana umkhah tah jong le kihe doh lou, ahilou le regular tah a mang hilou’u hiding ahi]. Hijeh hin Gangpijang hi “Mother of modern Kut” tia sei jong aum’e. Gangpijang khomite hin "Chavang Anthah Lhun Kut" atiuva Kut teng le pula-pa, pulam-palam, keo hilou a Pathen thangvah khom na a aman jiu ahi. Hiche hi Christian ihi tahjeh uva Christian/Western influence jong ana himaithei ahi. Kut ahin man nau masat pen chu 1961 kum ana hi tai.

Iseima bang uchun Kut hi amun amun ah ihin gong thei tauvin, Pathen lungset in 1979 kum chun State Level chan ihung gei tauve. Hitoh kilhon chun Manipur Government in 1982 kum chun State Holiday (State Festival) khat in ei-hetpeh tauvin ahi, kum 40 vel ahung hitai.

Ahin, hichan ihung lhun tahvang uhin "Kut" nomenclature (amin) mai mai a boi jong idim nalai uve. Ipi jeh a prefix/suffix umlou a "Kut" bou ana kiti ham tijong hi ajeh ihet sohkei’u, ahivang a seikoi thou thou te ihiu dan ahi.

Ahile tin "Kut" chu nadei tahlou ule State Government kom a gache uvinlang nomenclature khel ding in gasei uvin kiti jong le koima kisoldoh kit lou maithei ahi. Among a khel ding tin kiphatsah tama jong leuhen ipi pen a ikhel diuvem? Akhel nading jong umdeh lou ahi [anoi a hi kahin hilchen be ding ahi]. Tuhin eiho kah nambah khat in "Hun" hi hatah in ihin bol uvin, hiche jong hi nikhat le State Festival (atleast Restricted Holiday) beh a het ahung hi ding hi ideisah cheh uva pha ahi. Ajeh chu hiche tobang traditional festival ho dopsang hi thilpha ahin, lahkoi tei tei lou a pha ahi. Chujongleh aboipi hon jong hoplentah nei a abol diuhi deisah hikit ahi.

Tun Kut le Chavang Kut kikah seijom kit leu hen... Kuki dictionary ho a Chavang kiti hi “autumn” tina, Kut hi “festival” or “feast” tina, chule Chavang Kut hi “post-harvest festival” tina ahi tin aseiye. Gah seibe ding a chu ipi jeh a tukhang a Kut hi Chavang Kut itiu ham iti le Chavang (autumn season) lai a akiman jeh ahi. Ahin, ipu ipa teuchun "season" sang a muchi (crops) joh ana thupisah-u ahi. Ihamkhat ti igel leh tukhang a Chavang Kut itiu hi masang a Chang Kut ana kiti chu ana himaithei ahi. Ahin, State level a "Kut" seh seh akiti lo na hi ihetjingsao hijong leh ajeh seithei apoimo dom ni(2) um ahi.

1. Nambah jouse ahop thei nading.
2. Kut jouse jong ahop thei nading.

Autumn hi Chavang tiloi aum in, Thalfavang tiloi aum in, Chavan tiloi aum in, hitia hi agamkai agamkai, ahilou le anamlhah anamlhah a hi themkhat khat kibang lou ahi. Konkhat in Chavang Kut ti'n tin, konkhat chun Thalfavang Kut, abang kitma chun Chavan Kumhrin ati ahi [nambah jouse kikhol khom le atam a tam ding ahin, abon in akihe jou naipoi].

Aban le, abul lang a kiseima bang a khu Kut hi jat tampi um ahi. Chang Kut, Mim Kut, Pawl/Pol Kut/Poldel Kut, Chapchar/Chapphou Kut, Khuado Kut, etc. etc. dim kit ahi. Hiche Kut ho jouse hi gamkai khat in abon a kimang jou talou ahi. Ajeh chu masang khang tobang a thinglei/thinglhanglou seh seh a kivah thei hitalou ahi. Hijeh a Kut jouse leh Nambah jouse gomkhom thei ding pen a mimasa jep hon State Level a ding a "Kut" ana tiu ahi. Ihamkhat ti sei ding hile khonung peh ding ana vet uva anagon’u ahi dan muthei ahi.

Ahin, tu social media khang a hin mi bol jouse dem nading/seiset nading hol hi atam tan, kiniel nalou beh ding "Kut" nomenclature ho kisen a boi jong adim tai. Kut chu area/village/city level ahi le idei dei kisah mo ahipoi. Vetsah nan, Gangpijang ten Chavang Anthah Lhun Kut atiuvin koima aboipoi. Ahin, State Level a nambah jouse hop ding iti teng le eima pao seh seh chu lhing joulou ahi. Alangkhat a kampao neo neo kikheh jong le festival khat a nambah jouse iki punkhom thei uhi thil kidang tah ahi tia lahthei ahi. Chenkhompi ten state level festival inei u i-ochat lot lot uva khat ahin kisem uva tuchan a kilung toh tah a aman’u ahi jong geldoh a pha ahi. Min akisem thu hija eiho a chu aumsa kimang ahi.

Chule, Kut hi adih pon, Chavang Kut adih e tiho jong hin imoh sei sei u himaithei ahi. Ajehchu area/village/city level ho a chu Chavang Kut tichu selou maithei ahin, ahin, state level ahiteng aumsa chu kimoh khel thei lou ahi. Ijemtia khel ding tijong leuhen ipi pen in akikhel dem? Chang Kut kiti le Pol Kut, Mim Kut, Chapchar Kut dalhah hiding... Chavang Kut tijong leuhen season dang a Kut kimang lou kibahsah kit ding ahi. Nagaland ah Mim Kut thupi tah in akimang in, Mizoram ah Chapchar Kut le Pawl Kut akimange. Hitima bang a chu Chin state a khu Khuaduo Kut kimang a, mundang [Assam, Manipur, etc] a hi Chavang Kut hi State Level a kimang ahin, asetna umlou ahi.

Ipi chu hitaleh "Kut" hihen, "Chavang Kut" hijong le aset na aum poi. Anigel a dih, anigel a dihlou ahi. Ajeh chu khonung a modified kibol a hung kisemdoh gel ahi. Hijeh chun lamkai hon phante tia agon uva abol’u thil hohi social media a moh dem dem hi bolda hiutin, ihet nom ule ahe ho kidoh joh leuhen damna hijo ding ahi. Khangthah hon ihetdiuva kadei chu ikukal man a bu tuichom a imut jong nomchom ahi deh poi tihi ahi. Khutia apha le adih dei tuntun ihiu le lekha hasim utin, chihna-thepna, chule chihgilna lam a kiha peh leu hen pha jo ding ahi. Keypad Warrior hon amading hihen nampi ding hijong le thilpha aseidoh behseh ji pouve tijong hettha ngai ahi. Academic ho le intellectual holah a hitobang aphachomlou ding ho a hin debate aumkha poi tijong heu hitin aphun gunkei lah a ijao khah ule ana kikhol jep ute.

Kut thu a hin kinielna tampi aum in, ahin point khat jong ihilthem jou pouvin, hichan hin chai phot ute. Imoh phun phun sang uvin, ihetbe nom ule anoi a link a Dr Hoineilhing Sitlhou, Hyderabad Central University a Professor nu, article jih beh hi ana sim ute. Kiniel (debate) kiti hi khantou kipat na khat ahin, issue jouse kiniel na ineithei uhi Socrates dam nalai le ei-pachat kei maithei’u ahi. Ahin hetding chu kiniel hi thilpha ahivang a kiniel-bautam vang pha behseh lou ahi. Point dang ho ol le sei kit taute
.πŸ˜†πŸ˜†πŸ˜†

*******

FOR FURTHER READING:

Hoineilhing Sitlhou, “The shifting ‘stages’ of performance: a study of ‘Chavang Kut’ festival in Manipur”, https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14631369.2018.1476834

Haoginlen Chongloi, “Kut should not lose its sanctioned honour”, http://e-pao.net/epSubPageExtractor.asp?src=leisure.Essays.Kut_should_not_lose_its_sanctioned_honour

T. S. Haokip, "Chavang Kut: A Beautiful Festival Of Peace And Unity", https://www.outlookindia.com/website/story/opinion-chavang-kut-a-beautiful-festival-of-peace-and-unity/363317

Ngamtinlun Touthang, Chavang Kut: an autumn post-harvest festival of the Kuki-Chin-Mizo community: https://themorningbell.in/chavang-kut-an-autumn-post-harvest-festival-of-the-kuki-chin-mizo-community/

To be continue.... 

Photo Credit: DIPR Manipur 



Comments

Popular posts from this blog

Mukt Shabd Journal: Is it a Fake Journal?

What have the Meiteis Benefitted through this Conflict?

Narcissistic and Capricious Leadership: Do the Meiteis change their Leaders like one changes clothes?